Yhteistyön merkitys korostuu kiinteistöalalla, Ari-Pekka Lassila

Saimme keväällä kahdelle rakennushankkeellemme BREEAM Very Good -sertifikaatit. BREEAM on kansainvälinen ympäristöluokitusjärjestelmä, joka ohjaa rakennusten suunnittelua, rakentamista ja käyttöä. Sertifikaatit toi Suomeen toukokuun lopussa omin käsin BRE Groupin vastuullisuusjohtaja Martin Townsend, joka puhui myös kestävän kehityksen teemoihin keskittyvässä asiakastilaisuudessamme.

Townsend alleviivaa yhteistyön merkitystä. Kiinteistöalalla on pitkään touhuttu lähinnä omissa poteroissa. Käytännön esimerkiksi tästä voi nostaa rakennusten tekniset järjestelmät, jotka ovat ”siiloutuneet” toimimaan vain järjestelmän itsensä vuoksi. Ne eivät siis esimerkiksi tuota saatikka jaa hyödyllistä tietoa muille järjestelmille. Tulevaisuuttamme määrittelee kuitenkin yhteistyö.  Avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmät, IoT ja jakamistalous pohjautuvat yhteistyöhön ja olemassa olevan tiedon jakamiseen.

Tiiviimpi yhteistyö asiakkaidemme kanssa on meidänkin tavoitteemme. Tilojen yhteiskehittäminen on jo tiivis osa toimintaamme. Avoin vuoropuhelu ja tiedon jakaminen mahdollistavat myös muun muassa energiankäytön optimoinnin. Jakamalla tietoa voimme tehdä rakennuksistamme ja yhteisöistämme viihtyisämpiä, energiatehokkaampia ja kestävän kehityksen tavoitteita paremmin palvelevia.

Saimme kesäkuussa työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Motiva Oy:n myöntämän palkinnon esimerkillisestä energiatehokkuustyöstämme vuosina 2010–2016. Tästä erillisestä haastattelusta voit lukea, kuinka yhteistyö todella on voimaa myös rakennusten energiatehokkuudessa!

Mitä kristallipallosta näkyy?

Elämme aikaa, jossa saamme todistaa valtavia teknologialoikkia eri toimialoilla. Ajatellaanpa vaikka itsestään ajavia autoja: vakuutusyhtiöt eivät pari vuotta sitten halunneet koskea aiheeseen pitkällä tikullakaan, mutta nyt on jo toinen ääni kellossa. Tulevaisuus, jossa autot ajavat itsestään on niin todennäköinen, ettei sitä voi sivuuttaa.

Toinen menneisyyden scifi-tarinoista tuttu juttu ovat miehittämättömät ilma-alukset ja lennokit, kansanomaisesti yleistäen dronet. Nyt dronet eri muodoissaan ovat arkipäiväistyneet niin, ettei ajatus paketteja ilmateitse kuljettavista robottilennokeista tunnu edes kaukaiselta.

Myös ihmiskunnan kilpajuoksu ilmastonmuutosta vastaan on voima, joka synnyttää uutta: esimerkiksi Tesla työskentelee kovasti kehittääkseen parempia tapoja varastoida energiaa. Tästä teknologiasta hyötyisivät sekä Teslan omat autot että esimerkiksi rakennukset, jotka voisivat paitsi kuluttaa energiaa myös tuottaa sitä.

Tulevaisuuden vastuullinen kiinteistö

Näitä ja monia muita vielä täysin hämärän peitossa olevia tulevaisuudenkuvia pitäisi pystyä ajattelemaan uusia, vastuullisia rakennuksia ja yhteisöjä suunnitellessa. Koska rakennusten elinkaari on hyvin pitkä, tulisi osata jo ainakin jossain määrin katsoa jopa 50 vuoden päähän.

Miltä maailmamme näyttää tuolloin? Miten lämmitämme rakennukset, miten taitamme työmatkat, miten ostaminen sujuu? Entä kuinka rakennuksemme pystyvät mukautumaan yhdessä alati muuttuvan ympäristönsä kanssa?

Olipa rakennustemme tulevaisuus elinkaarensa aikana millainen tahansa, yksi asia on kuitenkin varma: rakennuksemme ovat olemassa käyttäjiään varten ja tärkeintä on niiden asiakkaillemme tuottama lisäarvo. Vain yhteispelillä voimme varmistaa, että ne toimivat parhaalla mahdollisella tavalla nyt ja jatkossa.

Ari-Pekka Lassila, Ympäristöinsinööri

Kommentoi